Maastoesteillä

Sunnuntaina 23.8 startattiin tiimin kanssa porukalla maastoesteille Niinisaloon. Taas Sallille uusi tilanne mitä jännitin etukäteen. Ensinnäkin, miten Salli reagoi tallissa kun muita lastataan (halusin laittaa Sallin viimisenä koppiin, jotta päästään heti lähtemään, eikä Salli joutuisi ylimääräistä siellä seisomaan), jaksaako Salli seistä kopissa nätisti, kun oli ensimmäinen kerta kun kuskattiin kahtena päivänä peräkkäin. - Kummassakaan ei ongelmaa, itse panikoin aivan turhasta -taas kerran. Salli seisoi viikonlopun aikana 250 km kopissa kuin vanha tekijä! :)

 

Niinisalon maastoesterata ja maastoesteet ylipäätään oli meille molemmille aivan uutta, ihmeellistä ja vierasta. Jopa Jani tiesi paikan ennestään, minä en.

 



Mikäs paikka tämä on?

 

 

Alkuverryttelyssä oli lievää jännittyneisyyttä ja hermostuneisuutta ilmassa. Lähdettiin jonossa ravaamaan edellisissä kisoissa ollutta rataa ympäri, jotta nähtiin esteet (ainakin piti nähdä) ja saataisiin käsitystä millainen maastoesterata kilpailuissa on. Ensinnäkin oma suuntavaistoni petti heti alku kättelyssä, toiseksi rata pölysi aivan jumalattomasti enkä ehtinyt katsoa, hahmottanut tai pölyltä nähnyt esteitä. Kolmanneksi se tuntui ihan hirveältä. Salli kiskoi päätä alas ja halusi ravata ravuriravia kavereiden perässä, pidätin ja koitin saada päätä ylös niin jäätiin jälkeen muista ja taas Salli yritti kiskoa väkisin jonon kiinni. Olin valmis lopettamaan leikin tähän ja lähtemään kotiin. No valmentajan sanoin, pysyypä ainakin käsivarret kunnossa. Sitten sama kierros, eri päin ja laukassa. Ensimmäinen laukka pätkä meni hyvin. Toisella saatettiin vähän eksyä ja Salli laukkasi niin lujaa ettei ole ikinä mennyt, olin aivan varma että se katkoo koipensa siinä vauhdissa.

 

Aloitettiin menemällä sellainen pieni porras alas päin, ensin käynnissä, sitten ravissa. hirveetä, mutta mentiin ja taidettiin ihan onnistuakin (jos kuskin ilmeitä ei lasketa.) Sitten sai alkaa hyppäämään rataa. Ja paskat me vain ravattiin ohi esteistä. Seuraavaksi ylämäessä porras ylös päin, se me uskallettiin ja pikku hiljaa alkoi kuski rentoutua ja irvistys vaihtua ainakin ajoittain hymyyn. Sama porras toiseen suuntaan alaspäin. Sitten taisi olla kaksi estettä, joista laukattiin vain ohi ja sitten pimenee muisti. Välissä oli niin monta estettä joista vain ravasin/laukkasin ohi tietämättä mihin seuraavaksi pitää kääntyä. Ääntä päin eli sinne missä muut odottavat.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen meidän maastoeste oli valkoinen portti, missä oli risuja ympärillä. Valmentaja luetteli nimet, ketkä sen voi hypätä ja oman nimeni kuullessa oli pakko varmistaa onko porukassa toista Leenaa vai pitääkö minun oikeasti hypätä se. Ei ollut, joten hyppäämään. Lähestyin ravissa. Ennen estettä Salli vähän empi, meinasin jarruttaa ja ihme kyllä en ollut vielä ihan kangistunut ja tajusin antaa pohkeita oikeassa kohdassa ja onnistuneesti meidän yksittäinen maastoeste debyyttimme. Salli meni yli kuin vanha tekijä - minä en.

 

Siinä se historiallinen ensimmäinen maastoesteemme!

 

 

Kun kerran vauhtiin päästiin hypättiin muutaman kerran polun varrella olevaa tukkia ja sitten vähän isompaa tukkiestettä ja sarjanakin nämä kaksi. Hiphei, tämähän alkoi olemaan jo hauskaa, joko me lopetetaan? Valitettavasti. Loppukäynnit vedessä. Siitä me tykättiin ja sitä minun ei tarvinnut pelätä!

 

 

 

 

 

 

Kaiken kaikkiaan onnistunut reissu. Joku tiimiläinen taisi sanoakin, että Salli on kuin vanha tekijä ja onhan se. Hieno tyttö! Ehkä ensi kerralla minun ei tarvitse niin paljon jännittää ja saatetaan uskaltaa hypätä vähän enemmän. Tietysti tykkäisin aloittaa pienemmistä esteistä ja hakea sieltä rohkeutta hyppäämiseen. Kenttäkisoihinkin saatetaan joskus eksyä, tai tuskimpa, tai ehkä se voisi olla meidän viisivuotissuunnitelmamme, ken tietää..

 

Kuvat ottanut Jani ja Helmi Husu, kiitos :)

Kisat zilpalla x2

Nyt ollaan oltu reissussa. Viimeviikon perjantaina 14.päivä estekisoissa, eilen lauantaina 22. päivä koulukisoissa ja tänään ensikosketus maastoesteisiin Niinisalossa, josta teen erillisen postauksen.

 

Eli ensin estekisat, jotka olivat zilpalla. Mentiin luokat 40cm ja 60cm.

 

Ensimmäiseen luokkaan tuli vähän kiire, luokka oli jo alkanut ja olin viimeinen lähtijä (eli 15. luokka kesti vain 30min) kun tajusin että perkule, estekisoissa rata opetellaan vasta paikan päällä eikä etukäteen kuten koulukisoissa. Radan kävely meni osaltani aivan totaalisesti ohi. :D No lämmittelyyn, parit hypyt kumpaankin suuntaan ja radalle. Onneksi aloitin pienestä korkeudesta.. Radalla kun odotin vuoroani ja edellinen suoritti muistin neljä ensimmäistä estettä, kahdeksan esteen radasta. Ei paniikkia, yksi suoritus aikaa katsoa miten rata menee.. Radalla tuli muutama jyrkkä kurvi kun katseellani yritin etsiä missä seuraava este on, mutta Salli suoritti silti kunnialla. :) Puhdas rata, sijoituttiin viidensiksi ja oltiin ensimmäinen ei sijoittunut, jääden viimeisestä sijoittuneesta 0,5 sekunttia. Pakko myöntää että vähän harmitti, mutta lähdettiin kisoihin hakemaan hyvää suoritusta ei ruusuketta. :)

 

40cm

 

 

Seuraavassa luokassa muistin radankin jo ulkoa! :D Lämmittelyssä Salli oli hitusen tahmea, nappasi pari puomia alas ja lähestymiset ei sujuneet. Ajattelin, että yksi hyvä hyppy ja toivomaan parasta radalle. Radalla uskalsin hieman Sallia ratsastaa eteen reilummin. Hyvin meni sekin rata, 0vp muttei taaskaan sijoitusta. Kärki ajat oli aikas kovat ja jäätiin niistä ihan reilusti, muistaakseni noin kymmenen sekunttia. 

 

60cm

 

 

Radat olivat sujuvat eikä itseäni pelottanut esteiden ylitys. Jopa 60cm rata oli sopivan korkunen. Salli varmasti menisi, kun itse vain uskaltaisi enemmän. Hiljaa hyvä tulee. Voisi katsoa muutamat lähellä järjestettävät estekisatkin, nyt kun ekoissa vieraskisoissa on tullut käytyä. Tämä oli nimittäin ensimmäinen kerta, kun hyppäsin Sallilla muualla, kuin meidän kotimaneesissa.

 

 

Koulukilpailut olivat seuraavan viikon lauantaina ja mentiin Helppo C tutustumisluokan kouluohjelma. Oli ihan eri fiilis mennä radalle, kun on käynyt Palinin valmennuksissa ja vähän tiesi mitä pitää tehdä, mitä tuomari mahdollisesti haluaa nähdä ja miten ratsastaa Salli niin että seuraavakin tehtävä onnistuu.

 

Nyt oli enemmän aikaa verkata kuin estekisoissa. Menin ensin maneesissa ja työstin Sallia ympyrällä ja kahdeksikolla. Ympyrällä tein keskiravia, joka mielestäni onnistui aika hyvin. Zilpan maneesissa on iso peili, eikä meni hassummalta omaan silmään näyttänyt. Olisi pitänyt maneesissa jo laukata, kun sai mennä haluamaansa suuntaan, niin olisi voinut ottaa laukka lävistäjät siinä, mutta en tajunnut ettei verkkakentällä saa mennä niin. Kun siirryttiin verkkakentälle Salli oli oikeaan kierrokseen aika pinkeenä. Vinkui laukan nostoissa, jopa vähän heitti takapäätään ja ravasi aivan totaalisesti alta pois. En saanut sitä hyväksi siinä, kun jo vaihdettiin suuntaa. Vasen kierros oli parempi tai oikeastaan hyvä. Onneksi vaihdettiin taas suunta takaisin oikeaan ennen kuin menin radalle ja sain Sallin oikealle toimimaan heti moitteettomasti.

 

Radalla kun odotin vuoroani ravailin päädyssä (jossa oli muuten hyvin tilaa, kun välillä on tosi ahdas väli jätetty) ensin keventäen ja sitten harjoitusravissa. Taivuttelin, vaihtelin suuntaa. Radalle päästessä Salli ei kytännyt mitään. Kävelin ensin kerran ja sitten jäin tuomari päätyyn ravailemaan ympyrälle ja odottamaan vihellystä. Rata tuntui hyvältä ja olen todella tyytyväinen Salliin. Rata oli todella tasainen omalta osaltani. Kaikki meni oikeastaan aika nappiin. Ensimmäinen laukka jännitti, että nostaako Salli oikean vai väärän, mutta oikea tuli. Nostin sen tarkoituksella jo kulmasta, eikä siitä tullut huomautusta. Laukkalävistäjä pysyi kasassa eikä lässähtänyt kesken kaiken. Oikea laukka nousi ehkä vähän myöhässä ja treeneissä se on onnistunut napakammin. Prosentteja saatiin 62,222 ja pisteitä oli 6-6.5, eli ei suurta hajontaa niissä. Laukka oli vähän kiireistä ja tuntumaa tuomari kaipasi lisää. Näillä prosenteilla noustiin viidenneksi (olin 15/31-lähtijä ja 8 sijoittui). Sijoille siis päästiin tässä vaiheessa kilpailua ja jäätiin odottamaan lähemmäs puoleksitoista tunniksi luokan loppua ja lopullista tulosta. Ihan viimeisistä lähtijöistä muutama meni ohi ja lopullinen sijoitus oli 10/31. Vähän harmitti taas, olisihan se ollut kiva sijoittua, varsinkin kun jouduttiin odottamaan lähes luokan loppuun saakka. Muistutin kuitenkin itselleni kuinka hyvältä Salli radalla tuntui eikä harmittanut läheskään niin paljoa. :)

 

Salli käyttäytyi ylipäätään kisapaikalla oikein mallikkaasti. Malttoi odottaa rauhassa, vaikka yleensä sättää joka suuntaan kun hetkeksi pysähdytään. Nyt Salli jaksoi seistä paikoillaan ja vain oli ja odotti. Viikonlopun kuskaukset onnistui hyvin, ilman korvatulppia ja ilman ylimääräistä hermostuneisuutta. Hieno Salli, saan olla kyllä ylpeä monitoimihevosestani! <3

 

 

Kun näiden videoiden makuun päästiin, niin zilpan koulurata videolla, kun ei kuvia ole. :)

linkki videoon

ratsastusta videolla

Sain vihdoin ja viimein Janin tallille mukaan kuvaamaan meidän menoa. En ole ikinä nähnyt ratsastustani Sallin kanssa videolla muuta kuin kisaradoilla. Olen pitkään halunnut nähdä näyttääkö Salli samalta kuin tuntuu vain luulenko sen vain menevän hyvin ja oikeasti se menee aivan pitkänä. Olen kyllä ihan tyytyväinen näkemääni. Tietysti pyöreämpi saisi olla, mutta olen tyytyväinen siihen mitä Salli on nyt, innolla odotan miltä se näyttää vaikka ensi kisakauden alussa.

 

Näin myös, miltä oma ratsastukseni näyttää ja mitä minun pitäisi korjata. Valmentaja on sanonut, että istun kierossa oikeassa kierroksessa ja vinosti vasemmassa ja että kädet pitäisi olla tasan. Itse en tunne tätä vinoutta, mutta tiedostan sen kyllä ja olen vähän ihmetellyt, että eikö käteni muka ole tasan, mutta nyt näin ettei todellakaan ole! Videoiden avulla nyt oikeasti tiedän mitä valmentajat tarkoittavat. Videoilta nostin muutaman asian, johon nyt itse pitää kiinnittää huomiota:

 

-omat ja jalat ja polvet irti satulasta

-oikea käsi ja käsien tasaisuus muutenkin

-laukan nostot ja raviin siirtymiset ja

-laukan jälkeen ravi nopeammin rennoksi

 

Ensinnäkin ravissa polveni ovat kiinni satulassa ja sääri liian takana. Ravissa pitää kiinnittää huomiota, että jalka pysyy noin satulavyön kohdalla, polvi rentona ja eikä jalka naputtaisi koko ajan Sallia kylkeen. (tästäkin on kyllä sanottu, mutta nyt osaan yhdistää sen miltä jalat näyttävät siihen missä luulen niiden olevan tunnon perusteella, minusta siis tuntuu että jalka on ihan oikealla paikalla...)

 

Jalkoja lukuun ottamatta vasemmassa kierroksessa ravi on mielestäni muuten ihan kunnossa. Siinä en ainakaan itse erottanut niin suurta vinoutta, eikä ratsastaessa se satulakaan keikkaa sinne enää niin rajusti. Mutta oikeakierros... Voisinpa unohtaa sen vallan.. Ei, se on kyllä nyt oikeasti työn alla ja itselleni täytyy tehdä jotain. Ensinnäkin oikealle jalat ovat vielä kamalammat, etenkin sisäjalka oikein puristaa polvesta satulaan ja sitten ihmettelen miksi Salli ei taivu siihen suuntaan niin hyvin kuin tahtoisin. Vaikea sen on taipua lavastaan sisälle, kun polveni painaa vastaan.. Eli kuten Pauliinakin sanoi jo ensimmäisellä tunnilla, minun pitää kiertää koko lantiota enemmän oikealle ja oikea lonkka saada kuvainnollisesti taaksepäin ja auki (+ se pohje oikealle paikalle).

 

 

 

 

Ja ne kädet, herranjumala. Ratsastan oikealla kädellä vahvemmin kuin vasemmalla, mitä olen ennenkin ihmetellyt, sillä olen kuitenkin vasen kätinen. Aiemmin vasemmassa kierroksessa ulkokäsi nousi tosi korkealle, nyt olen sen sentään saanut kontrolliin, mutta oikeassa kierroksessa se oikea käsi ei pysy paikallaan. Koen, että kun Salli ei taivu oikealle, nostavalla sisäohjalla (jopa vähän ulospäin) saan sen turvan paremmin sisälle, okei varmasti myös näin, mutta en voi koko ajan pitää sitä oikeaa kättä korvissa. Siihen täytyy löytyä nyt tasaisuus ja taivuttaa paremmin sisä- ja ulkopohkeella. Kumpaankin kierrokseen kädet täytyy saada tasaisiksi ja samalle korkeudelle.

 

 

 

No laukassa samat ongelmat käsien kanssa, mutta jalat oli paremmin ja olen tällä hetkellä tyytyväinen laukkaistuntaani, kun miettii millaista se oli vielä keväällä. Laukan nostot ja siirtymät takaisin raviin nyt on työn alla, mutta itse en saa valahtaa kaulalle niissä ja Sallikaan ei saisi valua pitkäksi. Laukannostoissa Sallin pitkäksi valuminen sallittakoon vielä, sillä niitä vasta harjoitellaan, eikä Sallilla ole vielä tarpeeksi voimaa takapäässä. Ravi pitäisi saada nopeammin myös rennoksi heti laukan jälkeen.

En ikinä uskonut, että laittasin youtubeen videoita, mutta oli pakko kun en saanut niitä tähän muuten, oli liian suuria. Enkä osaa muokata videoita, eli ihan alkuperäset on pakko laittaa tähän :D

Koulu- ja estevalmennus

Nyt on ollut tosi valmennustäyteinen alkuviikko. Alkukesästä ei ollut valmennuksia ollenkaan ja nyt sattui viikko, että sain sopimaan molemmat valmennukset.

 

Ratsastin Sallin maanantaina ja treenattiin edellisessä valkussa aloitettuja suoran uran laukannostoja. Ne onnistui todella hyvin, omasta mielestäni. Otin ensin oikeaan kierrokseen, kun viimeksi Salli oli siihen suuntaan jo väsynyt ja tarjosi mielellään väärää laukkaa. Kaikki nostot onnistuivat. Viimeisissä nostoissa oikealle Salli puski hieman sisäpohjetta päin (varsinkin kun nostin pitkän sivun puolenvälin jälkeen/lopussa.), ajattelin tämän kielivän väsymyksestä ja otin yhden onnistuneen noston ja vaihdoin välikäyntien kautta suunnan.  Vasemmalle nostot olivat kiireisempiä, Salli oli innoissaan ja vähän malttamaton ennen nostoja, en saanut sitä aluksi kunnolla rennoksi. (rento ravi > rento nosto ja laukka). Annoin sen laukata suurimmat energiat vielä vasemmalle pois jonka jälkeen nostot alkoivat sujua, kun ravikin rauhoittui. Tyytyväinen olin.

 

Tiistaina Pauliina tuli pitämään kouluvalmennusta. Alkuraveissa Salli tuntui todella rennolta, jonkin verran sai pyytää eteenpäin, mutta oli varmasti myös kuumuudella vaikutusta siihen. Tehtiin ravissa vähän avotaivutusta. Oikealle ravi vähän löystyi, mutta vasemmalle oli paljon parempi. Ravin energia pysyi yllä ja Salli taipui hyvin. Tehtiin myös pohkeenväistöä kumpaankin suuntaan ensin käynnissä ja sitten ravissa. Oikealle väistäessä en saa Sallia menemään suorana, kaula taipuu liikaa ja takapää jää jälkeen. Vasemmalle väistöt oli suorempia ja sujuvampia.

 

Laukassa treenattiin taas suoran uran nostoja ja sitä, ettei Salli puske pohjetta päin nostoissa, ympyröillä ja kulmissa. Otettiin myös lävistäjiä laukassa. Nostettiin päädyssä laukka, laukattiin keskiympyrä ja lävistäjä, ravi kuntoon heti laukan jälkeen ja uusi nosto taas päädyssä. Muutaman kerran jälkeen siirtymät onnistuivat paremmin ja tasaisemmin, kuukausi sitten en olisi ehtinyt nostaa laukkaa niin nopeasti uudelleen, mutta nyt ne onnistuivat.

 

Koko tunnin Salli oli todella hyvä, ehkä paras mitä on koskaan ollut, todella rento ja kärsivällinen. Laukat olivat sujuvat, suorat urat ja ympyrät mentiin lähes samalla temmolla, niissä ei ollut suuria eroja ja siirtymät olivat tasapainoisia. Jes!

 

Keskiviikkona olin tiimivalmentajamme Sallan estevalmennuksessa. Pitkästä aikaa.

 

Alkuveryttelyssä Salli oli rento. Mutta kun alettiin hyppäämään se tuntui jotenkin tahmealta. Ensimmäinen veryttely este tultiin ravissa, kun ei olla hypätty aikoihin. Seuraavat lähestymiset laukassa. Tultiin ensin vasempaan kierrokseen ja laukka oli ihan ok, ihmettelin kun salli ei syttynyt esteestä. Toiseen suuntaan Salli oli tahmea, ennen estettä sai oikein käskeä eteenpäin, otin raipan ja se helpotti.

 

Radalla oli sitten ensimmäinen yhden laukka-askeleen sarjamme, jaiks! Se oli toisiksi viimeinen este ja jännitin sitä koko radan ajan. =D Radalla Salli oli jo vähän temmokkaampi. Hyppypaikat löytyi itselleni hyvin, muutamassa kaarteessa tuli vähän tiukka kurvi, mutta Salli hoisi ja korjasi virheeni, on se vaan Super! Tultiin lähes heti perään rata uudelleen ja se tuntui jo paljon sujuvammalta ja tasaisemmalta. Itsekin ehdin hengittämään. Salli teki radalla muutamat oikeat laukanvaihdotkin! Yksi pienen kompuroinnin kautta, mutta siinä ei onneksi käynyt mitään enempää, ei siis kaaduttu.

 

Toisen radan jälkeen saatiin kehuja onnistumisesta, mikä tuntui hyvältä. Itsestänikin tuntui että rata onnistui. Salli kyllä näillä korkeuksilla suorittaa ja korjaa omat mokani, mutta toisessa radassa se tuntui jo itsestänikin ihan hauskalta. :) Valmentajalta saatiin kannustus mennä 14. päivä estekisoihin. Vähän jännittävää, kun en ole hypännyt muualla kuin meidän maneesissa. Ja ne säännöt ja arviointi.. Kai me silti mennään kokeilemaan ensin 40cm pikkuluokka omille hermoille

ja sitten se 'virallinen' 60cm luokka.

 

 

Nykyään on vaikea sanoa, kumpi suunta Sallille on helpompi. Vasemmassa ravi säilyy paremmpin, mutta sisälapa puskee pohjetta päin, oikeassa taas taipuminen on ainakin välillä työläämpää. Oikealle Salli nostaa nykyään paremmin laukan kuin vasemmalle, mutta vasempaan kierrokseen laukka pyörii vahvemmin, silti ehkä vähän liian kiireisesti oikeaan verrattuna. Taidetaan olla sellaisessa murrosvaiheessa, että kumpaakin puolta työstetään, meidän molempien oikea kierros on parantunut, joten toiset tehtävät siinä onnistuvat paremmin kuin vasemmalle. en tiedä.. hankala selittää.

Kuulumiset

Valmennukset on jatkuneet ja niistä on ollut kyllä ihan hirveesti hyötyä! Salli on tasottunut edestä tosi paljon ja laukka on aikalailla työnalla, mut ei mun mielestä ollenkaan huono verrattuna vaikka vuoden taakse. :)
Tän viikon Salli on saanut olla vähän vapaammin. Ärsyttää kun joka päivä sataa eikä viitsisi koko ajan pyöriä vaan maneesissa, kun ei pääse maastoilemaan. Toisaalta olen nyt sanonut, että onneksi on se maneesi, kenttä on ollut niin märkä ettei siinä olisi pystynyt läheskään minään päivänä menemään. nääh, selityksiä omalle laiskuudelle..

Tilasin Sallille Horzelta back on trackin suojat, kun takasissa on ollut koko kesän hirveästi nestettä, eikä ole kylmäyksestä ollut mitään hyötyä. Takasiin olisin vaan tarvinnut, mutta oli pakko ottaa sitte etusiinkin, hups. Kokeillaan auttaako suojat ja onhan ne ihan pirun tyylikkäätkin! Samalla Salli sai eskadronin mustan yleishuovan. Mulla on sillä samanlainen punainen ja oon tykännyt siitä niin paljon, että tilasin toisen värisenkin. Ja Otto sai 7-v synttärilahjaksi uuden flexin, kerrankin eläimille jotain eikä aina vain itselle.

 

 

huopa ja suojat

 

 

Tässä vähän havainnollistavaa kuvaa takasten nesteestä.
 Oletan että ne on tullut siitä, kun ruoho on niin sokeripitoista tänä kesänä.

 

Näillä kehtaa kurassa tallustella :D


Ensiviikolla meillä on sitten kaksi valmennusta. Tiistaina koulua ja keskiviikkona pitkästä aikaa esteille! :)

Ps. Söin tässä kirjoittaessani sellaisen Fazerin uutuus Omar-jätskin. Aikas makeeta :D Eikä kyllä niin hyvää kun oletin, odotukset oli meinaan aika korkeella. Seuraavaks täytyy maistaa sitä pätkistä :p