Ami

Amigo Ibn Azal eli Ami on Itävallassa 2009 syntynyt Pinto ruuna. Ami on tuotu Suomeen 2014. Ponin ostosta olen haaveillut pitkään. Vähän väliä heitin miehelleni ilmoille ajatuksen että poni olisi kiva, kuitenkin aina päädyttiin samaan; ei minulla ole aikaa kahteen hevoseen. Pikku hiljaa pehmittelemällä yhtäkkiä oltiinkin kopin kanssa menossa koeratsastamaan "Amigoa". Pakattiin poni koppiin, ja näin hevosperheemme kasvoi yhdellä. Ami tuli meille siis toukokuussa 2016. (Seuraava kolmen vuoden projekti on jankata omasta hevostallista, hyväksi todetulla tavalla ;D)


Alempi kuva Milja Husu


Ami on herkkujen suhteen aika ronkeli. Se saattaa sylkeä porkkanankin pois suusta, mutta omenat saavat poniin liikettä, ne ovat selvästi ykkösherkku! Ollaankin opetettu Ami tavoille ja syömään kädestä. Esimerkiksi koeratsastuksen jälkeen Ami ei meinannut uskaltaa ottaa porkkanaa kädestäni, mutta nyt jo tietää että herkut ovat hänelle. Ami on kuitenkin siitä ihana että se ei kerjää kuten S krhmm...

Ami on myös aika arka yksilö. Laumassa hän on alimmainen, syö heinää kun muut ovat syöneet ja saa aika kyytiä muilta hevosilta.

Ratsastaessa Ami on ihana! Koko ajan löydän hänestä uusia nappuloita millä saan ponin toimimaan paremmin. Nyt ongelmamme on vasemman laukan nostaminen. Ami on niin kiemura kaulastaan (minulle tulee siitä mieleen alpakka) kaula saattaa olla kolmeen suuntaan samaan aikaan mutkalla joten laukan nostossa se tulee saada hyvin läpi tai nostaa väärän laukan.

Tasoltaan Ami on helppo b ja re 70-80 mutta itse olen hypännyt vasta noin 60. Koulukilpailuissa ollaan käyty yksi KN special 63% ja yksi helppo C 60% jossa laukat meni molemmat vastalaukassa.

Tavoitteet Amin kanssa on päästä kilpailemaan helppoa B:tä kaudella 2017 myös 2-tasolla (laukan nostot kondikseen niin ei ole mitään ongelmaa) ja ehkä joskus parin vuoden päästä myös helppoa A:ta. Lisäksi Amin tarkoitus olisi tutustuttaa myös mieheni vanhin lapsi kisaradoille.

Kuva Taru Kankaanpää


Ainut miinus Amissa on, jos näin voi sanoa, lastaaminen. Ami kyllä seisoo kopissa vaikka maailman tappiin mutta ei mene koppiin. Pakittaa ennen laituria ja alkaa vetopaniikkimaisesti vetämään. Ei auta liinasta kun jos näkee sen niin ei tule lähellekkään laituria. Välillä Ami on mennyt melko hyvin jo toisella yrittämällä koppiin ja välillä tahitaan puolituntia. Tämä on kisapaikalla hieman noloa... Mutta uskon että harjoittelemalla päästään tästäkin yli!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti